Vaikka en täällä kovin aktiivinen olekaan, olen positiivisesti yllättynyt, tämähän on jo viides postaus. Ja edelleen vain yksi lukija. Pitäisi varmaan vähän mainostella, mutta en halua, että väärät ihmiset alkavat lukea tätä blogia. Hehe.
Me käydään Zaran kanssa kerran kuukaudessa junnujen agitreeneissä Porissa. Viime sunnuntai oli meidän eka kerta, kun ei aikaisemmin päästy. (Turku KV) Reenailtiin eka keppejä. Zara kävi ihan ylikierroksilla ja kiersi keppien ympäri, sekä hyppi verkkojen yli. Käytiin sitten ulkona vähän harmottumassa, jonka jälkeen mentiin koko rata. Mun piti laittaa se rata näytillä, mutta toi ohjelma ei oikein dikkaa musta. Ekassa radassa taisi olla seitsemän estettä. Kepit mentiin "oikeinpäin", eli mä olin oikealla puolella. Zarallahan on verkot ja kepit on hiukan vinot, ettei toisen selkä joudu turhan koville.
Seuraavassa radassa oli yhdeksän estettä. Kepit mentiin toiselta puolelta kaksi kertaa. Muutaman kerran jälkeen Zara haki tosi hienosti ekan välin kun vähän avitti. Taitava lapsi.
Eilen eli torstaina alotettiin ihan uudessa ryhmässä. Hallihan on Eurassa, Paneliassa ja sinne matkaa meiltä on noin 33 kilsaa. Äiti ja Gina on samassa ryhmässä, niin ei tarvi turhia kuskailla. Meidän ryhmässä on vaan neljä koirakkoa, eikä ketään tuntematonta. Ginan ja Zaran lisäksi on Ginan pentukaveri jackrusselinterrieri Pina ja parsonrusselinterrieri Masteri.
Toi hallihan on ihan korvessa, jossain metsän keskellä kaiketi. :D Onneksi Masterin omistajalla oli otsalamppu mukana, ei tuolla muuten olisi mihinkään päässyt pimeässä. Käytiin sitten kimpassa lämppäyslenkki ja mentiin halliin. Zaran vuoro oli toisena. Kaks ekaa estettä oli rengas ja muuri. Jännäsin vähän, hyppääköhän Zara tuon renkaan, kun ei olla sitä hirmuisesti tehty. Hienosti se sen hyppäsi, mutta kiersi muurin. Palikat on minikorkeudella, mutta Zara ei oo hypännyt muuria vielä niinkään korkealta, johtui kai siitä. Vähän täytyi tahkoa, ennen kuin saatiin muurihyppy kuntoon.
Muurin jälkeen tehtiin (ilmeisesti) ihmisnuoli, jonka jälkeen lähetys putkeen, siinä ei mitään ongelmaa. Paitsi että sitten mun piti juosta niin lujaa kuin kintuistani pääsin. Putken jälkeen oli hyppy, jonka jälkeen persjättö, takaakierto ja päällejuoksu peräkkäin. Zara kyllä osaisi, jos ei itse sekoilisi. Kyllä agility on vaikea laji!
Hyppyjen jälkeen tli jälleen mutkaputki, siinäkään ei mitään ongelmaa, sitten hyppy ja persjättö siinä edessä. Silläkin on varmaan joku oma nimi, mutta mulla ei ole hajuakaan, että mikä. Siitä sitten oli hyppy, pituus, valssi + sylkkäri kepeille, joita me ei tietenkään tehty, koska verkkoja ei ollut. Meidän osalta rata loppui siis siihen, mutta muut meni vielä puomin ja pari hyppyä.
Mentiin rata pätkissä ja Zaraan olen aika tyytyväinen. Mutta kun sitä itse on niin kömpelö ja hidas ja mitä kaikkea. Hallin keinonurmipohja oli myös vähän liukas, mutta en itse siinä juurikaan liukastellut.
Kuvia olisitte saanut, jos en olisi unohtanut kameraa. Hups.
Gina & Zara
perjantai 16. marraskuuta 2012
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Salaperäistä
Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi. Mitään ei oo oikeestaan tapahtunut, ja oon tosi laiska kirjottelemaan, jos ei oo mitään 'jymyuutista'. Tai itse asiassa me käytiin torstaina eläinlääkärissä. Miksi?
Kävin koirien kanssa keskiviikkona noin tunnin lenkin siinä neljän-viiden aikaan. Sen jälkeen menin voimisteluun, josta tulin lähempänä kahdeksaa. Leikin hiukan koirien kanssa, heitin Zaralle lelua. Sitten se pissasi lattialle. Zaralla kesti tosi kauan oppia sisäsiistiksi(niin kuin lagotoilla yleensäkin), eikä se oppinut koskaan pyytämää ulos. Nykyisin Zara on kuitenkin aivan sisäsiisti. Sanoin sitten Zaralle 'hyi' ja Gina tietenkin otti sen itseensä. Siivosin siinä sitten pissan ja lohdutin Ginaa.
Seuraavana päivänä mulla oli hyppytunti, jolloin tulin kotiin. Zara oli ollut pissalla viimeksi yhdeksältä lenkillä ollessaan. Noin kello 13 Zara pissasi taas lattialle. Sillon soitin äitille, joka sanoi, että Zara oli pissannut monta kertaa aamulenkillä. Arvelimme, että Zaralla on varmaan pissatulehdus. Äiti soitti eläinlääkärille, joka käski ottaa pissanäytteen ja tulla käymään viideltä.
Vähän jännitti, antaisko Zara mun tehdä mitään. Kun Ginalta pentuna otettiin pissanäyte, se lopetti pissaamisen heti. Zara ei kuitenkaan huomannut mitään. Pissa oli kauheen laimeeta ja sillon tajusin, että Zara on juonut kauheesti. Kyllä se oli silti pakko kouluun lähteä vielä tunniksi. Pahuksen ranska.
Kävin koirien kanssa keskiviikkona noin tunnin lenkin siinä neljän-viiden aikaan. Sen jälkeen menin voimisteluun, josta tulin lähempänä kahdeksaa. Leikin hiukan koirien kanssa, heitin Zaralle lelua. Sitten se pissasi lattialle. Zaralla kesti tosi kauan oppia sisäsiistiksi(niin kuin lagotoilla yleensäkin), eikä se oppinut koskaan pyytämää ulos. Nykyisin Zara on kuitenkin aivan sisäsiisti. Sanoin sitten Zaralle 'hyi' ja Gina tietenkin otti sen itseensä. Siivosin siinä sitten pissan ja lohdutin Ginaa.
Seuraavana päivänä mulla oli hyppytunti, jolloin tulin kotiin. Zara oli ollut pissalla viimeksi yhdeksältä lenkillä ollessaan. Noin kello 13 Zara pissasi taas lattialle. Sillon soitin äitille, joka sanoi, että Zara oli pissannut monta kertaa aamulenkillä. Arvelimme, että Zaralla on varmaan pissatulehdus. Äiti soitti eläinlääkärille, joka käski ottaa pissanäytteen ja tulla käymään viideltä.
Vähän jännitti, antaisko Zara mun tehdä mitään. Kun Ginalta pentuna otettiin pissanäyte, se lopetti pissaamisen heti. Zara ei kuitenkaan huomannut mitään. Pissa oli kauheen laimeeta ja sillon tajusin, että Zara on juonut kauheesti. Kyllä se oli silti pakko kouluun lähteä vielä tunniksi. Pahuksen ranska.
Kun tulin kolmelta kotiin, päästin Zaran taas pissalle. Sen jälkeen rupesin katsomaan elokuvaa ja koirat nukkui. Sitten ennen viittä äiti tuli hakemaan ja ajettiin KnowHauhun. Ekaksi tutkittiin pissanäyte. Siinä oli jotkut tulehdukseen viittaavat arvot koholla, mutta proteiinia tai verta siinä ei ollut, niin kuin yleensä tulehduksissa.
Sen jälkeen Zaralta otettiin verikoe. Aluksi vähän pyristeli, mutta rauhoittui sitten. Myös veressä oli joku tulehdukseen viittaava arvo koholla, mutta sen perusteella saimme tietää, että mitään kovin vakavaa tautia ei Zara sairastanut. Eläinlääkäri sanoi, että haluaisi varmistaa, ettei kohdussa ole mitään tulehdusta.
Zaralta ajettiin kasvat masusta pois, jonka jälkeen se ultrattiin. Koko ajan Zara örisi, mutta ei juuri venkuroinut. Kohtu näytti aivan normaalilta, mutta rakossa oli ilmeisesti jotain pientä häikkää. Se saattoi kuitenkin olla ok.
Zara sai kipulääkkeen, mutta ei mitään antibioottia. Pissa lähetettiin viljelyyn, jolloin saataisiin tietää, mitä bakteereita siellä olisi ja mikä niihin tepsisi. Seuraavana päivänä saimme tietää, ettei pissassa ollut mitään bakteereita. Joten antibioottia ei annettu. Zara vaikutti kuitenkin terveeltä. Emme siis tiedä, mikä sillä oli.
Zaran kanssa ollaan jo treenailtu seuraamista. Vielä ei oo otus tajunnut ideaa, mutta eiköhän se siitä. Onneksi on naksutin. En tiedä, mihinkä joutuisin ilman sitä!
perjantai 2. marraskuuta 2012
Esteidensiirtotalkoot
Ihan eka tällästä turhaa ihqutusta, mulla on lukija! Jee!
Nyt on mennyt jo aika kauan edellisestä postauksesta. Enivei, viikolla ei oo oikeestaan tapahtunut mitään. Zaran kanssa ollaan reenailtu sivulletuloa ja oikeaa asentoa, Ginan kanssa takapään hallintaa. Seuraavaks pitäis alkaa oikein kunnolla panostaa tuohon seuraamiseen... Mutta kun musta tuntuu, ettei mikään toimi. Imutus täytyy sulkea heti pois, Zara on jo nyt ihan liikaa kädessä.
Oon miettinyt kahta eri tapaa. Ekaksi käännöksiä, jotka opin Nooralta keväällä. Zara tosin pitää nenän koko ajan kiinni mun kädessä, eikä oikein huomaa muuta. Toinen tapa ois sitten ihan vaan käppäileminen ja kun Zara ottaa katsekontaktin, 'naks' ja palkka. Tuossa oon miettinyt sitä, että luuleekohan Zara sitten, että aina lenkillä ollessa kuuluu seurata. Onhan sille opetettu 'vapaa'-käsky, mutta silti.
Oho, unohdin kokonaan, että mun piti kertoa esteidensiirtotalkoista. Joo, mehän harrastetaan siis Zaran kanssa agia. Tänään esteet siirrettiin lämmitettyyn halliin Paneliaan. Oli kyllä vähän porukkaa, vaivaiset seitsemän. Joko ollaan laiskoja tai sitten jotain muuta. No, kyllähän me tälläkin porukalla saatiin esteet siirretyksi ihan kunnialla. Hallille ajaa n. 30 minuuttia ja tie on kyllä aika mutkanen. Halli on kyllä ihan korvessa, ei tuolla varmasti uskalla yksin pimeellä lähteä minnekään ulos harhailemaan. Ties mitä susia siellä on.
Tuossa juuri lähettelin lomaketta noihin talven reeneihin. Vähän harmittaa, kun se just _meille_ sopiva ryhmä on keskiviikkona, jolloin mulla on voimisteluharkat. Yritetään sitten päästä "aikuisten" treeneihin, eiköhän sielläkin jotain saada aikaiseksi. Toivottavasti.
Kuvia ette nyt saa ihailla tällä kertaa, mutta huomenna pidetään äitin kanssa kuvaussessio, ehkä saan uutta kuvaa faceenkin. Oon kyllästynyt tuohon halvatun susikuvaan. Murr.
Nyt on mennyt jo aika kauan edellisestä postauksesta. Enivei, viikolla ei oo oikeestaan tapahtunut mitään. Zaran kanssa ollaan reenailtu sivulletuloa ja oikeaa asentoa, Ginan kanssa takapään hallintaa. Seuraavaks pitäis alkaa oikein kunnolla panostaa tuohon seuraamiseen... Mutta kun musta tuntuu, ettei mikään toimi. Imutus täytyy sulkea heti pois, Zara on jo nyt ihan liikaa kädessä.
Oon miettinyt kahta eri tapaa. Ekaksi käännöksiä, jotka opin Nooralta keväällä. Zara tosin pitää nenän koko ajan kiinni mun kädessä, eikä oikein huomaa muuta. Toinen tapa ois sitten ihan vaan käppäileminen ja kun Zara ottaa katsekontaktin, 'naks' ja palkka. Tuossa oon miettinyt sitä, että luuleekohan Zara sitten, että aina lenkillä ollessa kuuluu seurata. Onhan sille opetettu 'vapaa'-käsky, mutta silti.
Oho, unohdin kokonaan, että mun piti kertoa esteidensiirtotalkoista. Joo, mehän harrastetaan siis Zaran kanssa agia. Tänään esteet siirrettiin lämmitettyyn halliin Paneliaan. Oli kyllä vähän porukkaa, vaivaiset seitsemän. Joko ollaan laiskoja tai sitten jotain muuta. No, kyllähän me tälläkin porukalla saatiin esteet siirretyksi ihan kunnialla. Hallille ajaa n. 30 minuuttia ja tie on kyllä aika mutkanen. Halli on kyllä ihan korvessa, ei tuolla varmasti uskalla yksin pimeellä lähteä minnekään ulos harhailemaan. Ties mitä susia siellä on.
Tuossa juuri lähettelin lomaketta noihin talven reeneihin. Vähän harmittaa, kun se just _meille_ sopiva ryhmä on keskiviikkona, jolloin mulla on voimisteluharkat. Yritetään sitten päästä "aikuisten" treeneihin, eiköhän sielläkin jotain saada aikaiseksi. Toivottavasti.
Kuvia ette nyt saa ihailla tällä kertaa, mutta huomenna pidetään äitin kanssa kuvaussessio, ehkä saan uutta kuvaa faceenkin. Oon kyllästynyt tuohon halvatun susikuvaan. Murr.
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Huonosti nukuttu yö
Meillä oli varsin jännittävä viime yö. Menin illalla nukkumaan n. klo 23.30, ehkä hieman aikaisemmin. Olin aiemmin illalla syönyt karkkia sohvalla. En meinannut saada unta millään illalla ja heräilin useasti. Ja se on oikeasti tosi harvinaista mun kohdallani. Yleensä nukun kuin tukki, muutama joulu sitten kinkku kärtsäs uunissa ja palohälytin alkoi soida. Ja mä vaan nukuin. No, en tällä kertaa.
Siinä kolmen aikoihin äiti tuli mun huoneeseen ja kysyi: "Mihin sä ne karkit jätit?" Mä olin ihan tokkurassa ja mumisin vain jotain. Heräsin kunnolla vasta, kun äiti sanoi, että Zara on syönyt niitä. Ja tilannehan oli vaarallinen, sillä karkit oli suklaakarkkeja. Siinä sitten kökötin aikani murehtien, kunnes nukahdin ja nukuin kunnolla aamuun asti. Heh.
Aamulla Zara vaikutti ihan normaalilta ja oli iloisena aamulenkillä. Treenasin sen kanssa hiukan sivulletuloa ja voin sanoa, että tosi hyvältä näyttää! Aloitin Zaralle jo ihan pentuna opettamisen ja minulta meni puoli vuotta tajuta, ettei me mihinkään edistytä. Zara on niin namissa kiinni, ettei sille voi opettaa mitään imuttamalla.
Noin viikko sitten aloitin opettamaan Zaralle sivulletuloa laatikkomenetelmällä. Zara oppi nopeasti ja nyt se osaa "sivu"- sanan kuultuaan tulla sivulle. Asento on kuitenkin välillä vino ja Zaran toinen tassu on usein mun jalan päällä. Nyt sitten vain treenaillaan.
Täytyy pitää peukkuja, ettei Zara ehtinyt syödä sitä suklaata turhan paljon. Kello on nyt 15.18 iltapäivällä, eikä mitään oireita ole ilmennyt. Luin kuitenkin, että oireet saattavat puhjeta vasta vuorokauden kuluttua suklaan syömisestä. Ei nuolaista siis ennen kuin tipahtaa!
Siinä kolmen aikoihin äiti tuli mun huoneeseen ja kysyi: "Mihin sä ne karkit jätit?" Mä olin ihan tokkurassa ja mumisin vain jotain. Heräsin kunnolla vasta, kun äiti sanoi, että Zara on syönyt niitä. Ja tilannehan oli vaarallinen, sillä karkit oli suklaakarkkeja. Siinä sitten kökötin aikani murehtien, kunnes nukahdin ja nukuin kunnolla aamuun asti. Heh.
Aamulla Zara vaikutti ihan normaalilta ja oli iloisena aamulenkillä. Treenasin sen kanssa hiukan sivulletuloa ja voin sanoa, että tosi hyvältä näyttää! Aloitin Zaralle jo ihan pentuna opettamisen ja minulta meni puoli vuotta tajuta, ettei me mihinkään edistytä. Zara on niin namissa kiinni, ettei sille voi opettaa mitään imuttamalla.
Noin viikko sitten aloitin opettamaan Zaralle sivulletuloa laatikkomenetelmällä. Zara oppi nopeasti ja nyt se osaa "sivu"- sanan kuultuaan tulla sivulle. Asento on kuitenkin välillä vino ja Zaran toinen tassu on usein mun jalan päällä. Nyt sitten vain treenaillaan.
Täytyy pitää peukkuja, ettei Zara ehtinyt syödä sitä suklaata turhan paljon. Kello on nyt 15.18 iltapäivällä, eikä mitään oireita ole ilmennyt. Luin kuitenkin, että oireet saattavat puhjeta vasta vuorokauden kuluttua suklaan syömisestä. Ei nuolaista siis ennen kuin tipahtaa!
Tässä Zara odottaa innolla aamulenkille lähtöä. Myrkytyksestä ei näytä olevan tietoakaan. :)
lauantai 27. lokakuuta 2012
Mikäs tää tämmönen on?
Olen jo kauan pyöritellyt ajatusta blogin perustamisesta. Itse asiassa olenkin jo muutamia blogeja väsäillyt. Ne ovat kuitenkin jääneet yhteen tai kahteen postaukseen. Miksi tämän blogin kanssa kävisi toisin? Ei niin välttämättä käykään. Saattaa olla, että tämän jälkeen minusta ei kuulu mitään ja muutaman viikon kuluttua blogia ei enää ole. Kokeilemalla sekin selviää.
Blogin olisi siis tarkoitus toimia treeniblogina, vaikka minulla on taipumus unohtua kirjoittelemaan ohi aiheen. Omistan siis tosiaan kaksi koiraa, Ginan ja Zaran. Ginan hankimme ollessani 10-vuotias ja Zaran kun olin (tai siis olen vieläkin) 12. Tähän pitäisi kai jotain esittelyä raapustaa, mutta laiska mikä laiska.
Yritän huomenna ottaa molemmista otuksista rakenne- ja pääkuvat, niin ehkä innostuisin väkertäään noita meistä kertovia sivuja. Ja ehkä saan jonkun napsaisemaan itsestänikin jonkinlaisen otoksen. :)
Tässäpä vielä tälläinen esittelykuva: "Näin meillä nukutaan." (valkoinen on Zara, ruskea on Gina)
Blogin olisi siis tarkoitus toimia treeniblogina, vaikka minulla on taipumus unohtua kirjoittelemaan ohi aiheen. Omistan siis tosiaan kaksi koiraa, Ginan ja Zaran. Ginan hankimme ollessani 10-vuotias ja Zaran kun olin (tai siis olen vieläkin) 12. Tähän pitäisi kai jotain esittelyä raapustaa, mutta laiska mikä laiska.
Yritän huomenna ottaa molemmista otuksista rakenne- ja pääkuvat, niin ehkä innostuisin väkertäään noita meistä kertovia sivuja. Ja ehkä saan jonkun napsaisemaan itsestänikin jonkinlaisen otoksen. :)
Tässäpä vielä tälläinen esittelykuva: "Näin meillä nukutaan." (valkoinen on Zara, ruskea on Gina)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




